RastiPiikkiö Ry:n säännöt (muutettu 2014)

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on RastiPiikkiö ja sen kotipaikka on Kaarina.

2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suunnistusta toiminta-alueellaan siten, että mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä mukaisesti.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen ja muille kaarinalaisille kilpailutoimintaa, koulutustoimintaa, valmennus- ja harjoitusmahdollisuuksia, nuorisotoimintaa, tiedotus-, ja suhdetoimintaa, valistus- ja kasvatustoimintaa sekä kuntoliikuntaa.

2. Huolehtimalla suunnistuksen toimintaedellytysten ylläpitämisestä toimintaalueellaan kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toimintaalueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota.

Toimintansa tukemiseksi seura voi hankkia varoja järjestämällä toimintaajatukseen sopivia tilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittamalla kustannustoimintaa. Seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3. JÄSENET

Seuran jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy seuran tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus.

Seuran jäsenet ovat joko nuorisojäseniä, varsinaisia jäseniä, vapaajäseniä, kannatusjäseniä, kunniajäseniä tai kunniapuheenjohtajia.

Seuran nuorisojäseneksi voi liittyä jokainen alle viisitoista (15) –vuotias yksityinen henkilö.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt yksityinen henkilö.

Seuran vapaa jäseneksi pääsee vähintään 50 vuotta täyttänyt ja seuran varsinaisena jäsenenä yhtäjaksoisesti 25 vuotta ollut tai seuran ja Suomen Suunnistusliittoon kuuluvan muun jäsenseuran varsinaisena jäsenenä yhteensä 30 vuotta ollut yksityinen henkilö.

Seuran kannatusjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.

Seuran kunniajäseneksi voidaan kutsua vähintään 50 vuotta täyttänyt yksityinen henkilö, joka on huomattavasti edistänyt seuran tarkoituksen toteuttamista.

Seuran kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua seuran tai Suomen Suunnistusliiton toiminnassa huomattavasti ansioitunut yksityinen henkilö.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi, nuorisojäseneksi ja kannatusjäseneksi hyväksymisestä, vapaajäseneksi pääsemisestä ja kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta päättää seuran hallitus.

Seuran jäseneltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta sekä maksuajankohdasta päättää seuran syyskokous kunkin jäsenryhmän osalta erikseen.

Vapaajäseneltä, kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä liittymis- tai jäsenmaksua.

Seuran hallitus voi vapauttaa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevan taikka päätoimisen opiskelijan tai jonkun muun vastaavan syyn omaavan määräaikaisesti jäsenmaksun maksamisesta.

4. JÄSENEN EROAMINEN TAI EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa tai ei enää täytä laissa taikka seuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekemistä, paitsi jo erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

5. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää seuran syyskokous.

6. HALLITUS

Seuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu varsinaisessa kokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-5 muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on varsinaisten kokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus voi valita tarpeelliseksi katsomansa jaostot, toimikunnat tai työryhmät.

7. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran asioita lain ja näiden sääntöjen sekä seuran kokouksen päätösten mukaan.

Erityisesti hallituksen tehtävänä on:

1) edustaa seuraa;

2) johtaa seuran toimintaa, hoitaa sen taloutta ja omaisuutta sekä valvoa seuran sääntöjen noudattamista;

3) kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;

4) panna toimeen seuran kokouksen päätökset;

5) pitää luetteloa seuran jäsenistä;

6) laatia ehdotus vuosikertomukseksi, tilinpäätökseksi, toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;

7) valita tarvittaessa jäsenet vuosikokouksen asettamiin jaostoihin; sekä

8) ottaa ja vapauttaa seuran toimihenkilöt ja palkatut työntekijät.

8. SEURAN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Seuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

9. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille tai toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen seuran varsinaista kokousta.

Tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen seuran varsinaista kokousta hallitukselle.

10. SEURAN KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Syyskokouksen, joka pidetään marraskuun loppuun mennessä sekä kevätkokouksen, joka pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus määrää kokouspäivät ja -paikat.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Seuran kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Seuran kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. SEURAN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta joko

1) kirjeitse tai sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet seuralle sähköpostiosoitteensa

2) ilmoituksena seuran kotipaikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

12. ÄÄNIOIKEUS SEURAN KOKOUKSESSA

Jokaisella seuran varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut kokousta edeltävän kalenterivuoden jäsenmaksunsa, on seuran kokouksessa äänioikeus ja yksi (1) ääni.

Seuran nuoriso- ja kannatusjäsenellä on seuran kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei oikeutta ottaa osaa äänestyksiin.

Vapaa- ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on seuran kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. He voivat ottaa osaa äänestyksiin vain, jos heillä oli äänioikeus ennen vapaajäseneksi hyväksymistä tai kunniajäseneksi taikka -puheenjohtajaksi kutsumista.

13. SYYSKOKOUS

Seuran syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus toimikaudelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt.
8. asetetaan hallituksen avuksi jaostot/toimikunnat ja valitaan niille puheenjohtajat.
9. valitaan seuran edustajat ja varaedustajat eri järjestöjen ja yhteisöjen kokouksiin.
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. KEVÄTKOKOUS

Seuran kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin-/toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

15. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SEURAN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.

Seuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.